Helmiä vai jäniksen papanoita?

Päivän tapahtumat ja keskustelut ovat herättäneet paljon uutta yksityistä ajattelua oman pääni sisäisessä maailmassa. Olenko ollenkaan missään oikeassa, kuinka paljon kurssia pitää muuttaa, onko oma ajatteluni fanatismia? Olenko kerta kaikkiaan ihan ulkona kaikesta realismista?

Oman ajattelun asettaminen kyseenalaiseksi voi olla terveellistä, se voi lopettaa niiden asioiden toistelun joille muut vain naureskelevat. Toisaalta se voi auttaa ymmärtämään itsekästä maailmaa ja sitä mitä sille on turha toistaa vaikka se olisi hyvääkin. Ulkopuolinen maailma voi olla sikalauma jolle kukin yrittää heittää sitä jonka näkee itse helminä.

Se on turhaa sillä siat eivät helmistä välitä, vai ovatko ne helmiä vain minulle ja oikeasti pelkkiä inhottavia jäniksen papanoita muille?

Maakuntakeskuksen kehittäminen

Minä uskon että maakuntakeskuksen rajattoman kehittymisen avain on siinä että maakunta kehittyy kokonaisuutena ja vahvan maakuntakeskuksen ympärille kasvaa yhdessä sen kanssa vahva maakunta. Kaikkien visioiden ja strategioiden pitäisi lähteä tästä näkökulmasta.

Maakunnan kuntakeskukset muodostavat parhaan tuen maakunnalle pyrkimällä rakentamaan aktiivisesti omaa osaamista, omaa yritystoimintaa ja omaa infrastruktuuria. Jos  maakuntakeskuksen ympäristö on tällaisten kuntakeskusten joukko, niin se luo kaikkein toivorikkaimman tulevaisuuden maakuntakeskukselle itselleenkin. Muussa tapauksessa kasvun rajaksi muodostuu se mikä maakunnasta itsestään on imettävissä ja lypsettävissä irti.

Parempi tulevaisuus vaatii myös kehittyneiden kuntakeskusten yksituumaisuutta yhteisten palvelujen kehittämisessä maakuntakeskukseen. Myös Kurikan pitäisi osata olla erityisen vahva tukipilari maakunnalle.

Pidän kummallisena sitä että joku muu edes voisi olla jotakin toista mieltä. En millään ymmärrä sitä että esim. seinäjokelainen poliitikko voisi olla niin sokea ettei ymmärrä kaksisuuntaisen liikenteen ja toistemme tukemisen ja huomioon ottamisen tärkeyttä oman kaupunkinsa kehittämistyössä!

Vai onko se nyt sittenkin niin että minä olenkin ihan väärässä vaikka minun itse on muuta mahdonta käsittää. Luulen että muut ovat sokeita, mutta olenko se sittenkin minä?

Kurikan kaupungin kehittäminen

Minä uskon että Kurikan kuntakeskuksesta tulee vahva kun sillä on ympärillä vahva maaseutu. Ja maaseutu on vahva kun kylissä, Jurvan keskustassa, Sarvijoella, Tuiskulassa ja muissa kylissä on kehittymisen edellytyksiä ja niitä voidaan käyttää hyödyksi.

Vahvimpia kyliä ovat tietysti suuret kylät, mutta joka paikassa jossa on yrittäviä ja onnellisia ihmisiä, on mahdollisuus uuden yritystoiminnan ja palvelujen aloittamiseen. Pieninkin kylä on tärkeä osa Kurikkaa. Niin myös tämä pieni Korvenkylä.

Asukastilastotkin osoittavat ettei keskusta ole se johon kasvu perustuu, vaan se voi perustua myös kyliin. Kylissä vielä viime vuosikymmenellä ollut aktiviteetti on katoamassa. Nyt on viimeinen tilaisuus saada ihmisiä innostumaan, käyttämään hyödykseen avustuksia yritystoiminnan aloittamiseen jne. Siitä muodostuu yhteinen Kurikka.

Keskustaajaman palvelujen kehittämiseen tarvitaan vahvojen kylien yksituumaisuutta ja innostusta. Sillä tavalla palvelut saadaan myös käyttöön eikä jäädä passiivisiksi.

Vaikka tämä on minulle itsestään selvää, olenko silti väärässä? Vaikka kotikylässäni Norinkylässä on juuri tällainen myönteinen kehitys menossa, onko se vain sattumaa vai voisiko se toimia muissakin kylissä?

Kylien kehittyminen

Minä uskon että kylät vahvistuvat kun kylien asukkaat ovat vahvoja. Kun heidät saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, kehittämään kylää ja tukemaan toinen toistaan yritystoiminnan aloittamisessa ja yhteisten aktiviteettien järjestämisessä. Sellaisesta kylästä tulee vahva tuki myös kuntakeskukselle.

Olen kirjoittanut kylien kehittämisestä aika paljon, siitä ei nyt enempää, mutta...

....nyt on se peiliin katsomisen aika...

Toivon että myös eri mieltä olevat katsovat peiliin. Itsetutkinnan jälkeen olemme ehkä kaikki valmiita yhteistyöhön ja toistemme tukemiseen oman kylämme, kaupunkimme ja maakuntamme kehittämiseksi. Jos vahva yksilö tuhotaan kaikkialta, voiko lopputulos millään tasolla lopulta olla vahva.