Väkivalta

Sunnuntai 21.11.2010 klo 21.16 - Juhani Eilola


Facebookissa pyöri viime viikolla seuraava väkivaltaa vastustava teksti:

Lapsi sanoi äidillensä "Äiti, maalasin lakanasi huulipunalla". Raivostunut äiti löi lapsensa tajuttomaksi. Sitten katui tekoaan, ja pyysi lastaan "avaamaan silmänsä", mutta se oli liian myöhäistä. Lapsen pieni sydän oli lakannut lyömästä. Makuuhuoneessa lakanassa luki; "ÄITI MINÄ......RAKASTAN SINUA".


Fyysinen väkivalta

Yhteiskunta on muuttunut väkivaltaisemmaksi ja väkivallanteot ovat yhä järjettömämpiä ja äkkipikaisempia. Uutisiin olisi helppo laittaa tästä linkkejä. Toivottavasti tuo ylhäällä oleva esimerkki on keksitty. Mutta vaikka olisikin, niin samankaltaisia tapahtumia on maailma täynnä. Kaikilla meillä on muistissa autogrillillä tapahtunut järjetön tulittaminen olemattomista syistä. Pahinta on jos väkivalta kohdistuu  niihin jotka eivät voi puolustautua.

Monikulttuurisessa ympäristössä törmäyksiä tulee entistä helpommin. Jos ratkaisuksi esitetään sitä ettei kulttuurien anneta kohdata, niin historiallista realismia on että lopulta väkivalta purkautuu kansakuntien välisenä yhteenottona tai taloudellisena riistona ja hyväksykäyttönä.

Ainoa toimiva ratkaisu on pitkäjänteisesti kasvattaa ihmisiä kunnioittamaan rauhaa, erilaisuutta ja ihmisoikeuksia sekä sietämään muiden taholta tulevia paineita.

aut_4810.jpg

Työpaikkakiusaaminen

Henkisen väkivallan yksi muoto on näinä päivinä paljon puhuttu työpaikkakiusaaminen. Myöskään sitä ei pitäisi sallia missään eikä yhtään.

Nollatoleranssin kannalla on myös aiheesta YLE:n sivustolla kirjoittava kansanedustaja Juha Mieto. Tekstissä kuitenkin yksi kohta kiinnittää erityistä huomiota:

"Urheilussakin kiusataan, voittamalla toinen. Jos ei mitään kestä, ei koskaan nouse minkäänlaiseksi voittajaksikaan."

Tuo saattaa joskus olla totta työelämässäkin. On hiukan eri asia lähteä hakemaan haasteita joissa/joista kilpaillaan ja jotka kuuluvat julkisuuteen kuin olla töissä normaalilla työpaikalla perheen elannon takia.

Poliitikon ja urheilijan on siedettävä painetta joka kohdistuu joskus epäreilullakin tavalla heihin. Valmentaja ei kiusaa urheilijaa laittaessaan tämän tekemään etunojapunnerruksia eikä tuomari pelaajaa jos hän viheltää rikkeen. Jos oma pomoni tekee samat asiat työpaikalla niin se on kiusaamista.

Se joka urheilussa ja politiikassa tottuu sietämään painetta, on tietysti monessa asiassa etulyöntiasemassa.


Kommentit

22.11.2010 21.53  Työpaikkakiusaaminen.

Suunnilleen jokaisessa työpaikassa on työntekijöiden ja/tai toimihenkilöiden edustajana heidän edustamansa pääluottamusmies/nainen. Tähän tehtävään pääsee/joutuu yleensä porukan "fiksuin" tyyppi, joka osaa lukea työlainsäädäntöa, sekä työehtosopimusta. Tämä henkilö on muulle työyhteisölle merkittävä tuki ja turva työantajan mahdollista " mielivaltaa" vastaan. Kurikan kaupungissa on vuosikymmenet työnantaja/pääluottamusmie suhteet toimineet moitteettomasti ilman mainittavia konflikteja varsinkin Saartolan, Vuorisen ja Jarvan aikana. Nykyisen kaupunginjohtajan aikana on tilanne muuttunut radikaalisti. Kun hän ja eräs pääluottamusmies ovat joutuneet keskustelemaan työasioista ja kaupunginjohtaja on jäänyt keskustelussa tappiolle, on kaupunginjohtaja aloittanut vihanpidon tätä pääluottamusmiestä vastaan. Olisiko tämä ns. työpaikkakiusaamista?

23.11.2010 22.50  Juhani Valoa ei väkivaltaa.

Aina olisi parasta jos pääluottamusmiesten ja työnantajien edustajien välillä olisi toisiaan kunnioittava suhde molempiin suuntiin. Työntekijä tuottaa tuloksen ja työnantaja palkitsee työntekijän.

Se että muistutetaan sopimuksiin kirjatuista säännöistä, on itse asiassa ongelmien ennaltaehkäisyä ja tulosta työnantajankin hyväksi.

25.11. on kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kurikassa se taitaa olla klo 17-19 Halpa-Hallin edessä. Kts. linkki nimestäni klikkaamalla.

28.11.2010 20.11  Fani

Tuliskahan Jarva takaisin?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini