Se liikkuu sittenkin

Tiistai 31.1.2012 klo 0.54 - Juhani Eilola


Viime viikon suunnistuksen harjoitusohjelmassani oli lauantaiaamuna vauhtikestävyysharjoitus 20-40 minuuttia ja sunnuntaina pitkä lenkki. Aivan tarpeeksi kova yhdistelmä näin huonokuntoiselle vanhalle miehelle.

Työkaveri oli nähnyt minut sunnuntain hiukan yli 20 kilomerin lenkin loppupuolella. Olin kuulemma juuri ja juuri liikkunut. Mietti että mitä hyötyä, eikö olisi parempi jäädä kotiin tai mennä autolla?

Mutta niinkuin kaikessa elämässä, kaikki ei ole aina sitä miltä se näyttää. Tarkoituksena voi olla joku muukin kuin mahdollisimman suuri tehokkuuden osoitus lenkin varren katselijoille. Kaikki eivät lenkkeile näyttävyyden takia. Ei ainakaan kukaan harmaahapsi.

Hitaan liikkumisen syynä voi olla vaikkapa ulkoilmasta nauttiminen, omien ajatusten kuunteleminen, rauhoittuminen, hyvä rauhallinen kappale korvalappustereoista eikä ihan vähäisimpänä, tarkoitus edetä tietyn sykkeen mukaisella tasolla joka on tehokkain tapa saada tulevana kesänä niitä tehoja tarpeeksi. Toisinsanoen harjoitella eikä esittää.


Kaikki mulle heti, olen paras

Nykyajassa on kaksi silmiinpistävää piirrettä verrattuna entisen maailman menoon. Niitä piirteitä löytyy yhä enenevissä määrin meistä kaikista. Eivätkä ne ne ole aina kunniaksi meille, sillä molemmat piirteet voidaan kai laittaa jonkinasteisen itsekkyyden piikkiin.

Ensinnäkin ihmiset ovat tottuneet siihen että kaikki pitää saada heti, ilman vaivaa - vaikka sitten muiden kustannuksella. Tällaisille ihmisille ominaista on valtava rauhattomuus ja on mahdotonta ajatella että he esimerkiksi kirjoittaisivat koskaan kirjaa tai kokoaisivat 5000 palan palapeliä. Pitkämielisyyden aate tavoitteiden saavuttamisessa on kadonnut.

Ja toiseksi: vanhuudelle, kokemukselle, osaamiselle ja opiskelulle ei anneta mitään arvoa, mutta poikkeuksetta se arvo annetaan omille ominaispiirteille. Tutkimusten mukaan esim. päättäjiksi äänestetään mieluiten ihmisiä jotka ovat sujuvasanaisia, itsevarmoja ja piikkikielisiä kuin ihmisiä joilla on todellista kykyä, taitoa ja edellytyksiä tehdä oikeita päätöksiä. Sellaisia päätöksiä joilla on kaukonäköisesti suunniteltuja myönteisiä vaikutuksia.

Lyhyesti sanottuna: Ihminen on alkanut pitää itseään parhaana. Ja mikä onkaan todellisuus? Jos joku katsoo tätä muurahaiskekona ylhäältäpäin, niin meissä tuskin oikeasti on ketään joka keosta erottuu niin edukseen että ihan hyppää erinomaisuutensa takia joukosta katsojan silmille.

Kaikilla meillä on tietämyksessä ja olemuksessa puutteita.

1.jpg

Rauhoittumisen aika

Olen saanut sähköpostiin paljon hyvää palautetta. Mutta saan myös häirikköviestejä ja muita epämiellyttäviä  yhteydenottoja. Jotkut kokevat ehkä taholtani olematonta uhkaa.

En ole uhka kenellekään. Siihen voi jokainen hyvillä mielin luottaa. Syksyn kunnallisvaaleja varten minua on kutsuttu kahteen puolueeseen ehdokkaaksi. En tiedä lähdenkö jos en voi olla edes vähäisessä määrin oma itseni ja jos joku kokee minun uhkaavan omaa asemaansa.

Ne jotka tuntevat minut, tietävät millainen elämänkatsomus minulla on. Mutta tuntuu että kaikille se on liikaa tai liian vähän. Suvaitsemattomuus on kyllä melko vaikea asia tässä yhteiskunnassa.

Mietin - saattaa sittenkin olla parasta rauhoittua, yrittää nauttia elämästä ja hoitaa omat työt ja vastuut kunnolla ja jäädä aikanaan ehkä eläkkeelle.

En nyt millään meinaa löytää tähän hyvää kappaletta, mutta lenkkisoittimessani on paljon Tommi Läntistä. Tätä kappaletta siellä ei ole, joten laitetaan se tähän:


Kommentit

31.1.2012 8.41  Pjotor

Ilman muuta ehdokkaaksi ja sellaiseen puolueeseen, jolla on vaikutusmahdollisuuksia. Valtuustoon tarvitaan AJATTELEVIA ihmisiä ja uusia kasvoja. Tervemenoa valtuustoon ja sitä kautta hallitukseen.

31.1.2012 12.31  Tottakai

Yhdyn edelliseen kommenttiin. Sinua odotetaan ehdokkaaksi ainakin meidän puolueessamme.

31.1.2012 19.40  0000

Jos joku on liikkunut 20 km yhteen mittaan omilla jaloillaaan, on ainakin minulle käsittämätöntä, vaikka en edes ole vanha.

31.1.2012 20.28  Kauno Kyvykäs

Otettaessa huomioon Juhanin todelliset, miltei aateliset sukujuuret, niin todellakaan ei 20km ole yhtään mitään, pelkkää verryttelyä vanhalle Singerille.

1.2.2012 1.06  Juhani

Mistähän se aateluus tulee? Mäkimökiltä?

No ei se 20 km pienellä harjoittelulla ole mahdoton matka, mutta se voi olla jos ei ole mitään muuta tekemistä kuin siirtää tassua toisen eteen 20.000 kertaa ;-) Sen takia kuuntelen musiikkia ja suunnittelen blogia jne...

1.2.2012 5.36  Juhani

Se voi siis olla tylsää... paljon tylsempää kuin suunnistus.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini