Suonenvetoja

Suonenvedot ovat kiusallisia. Joka keskiviikko kun ajan Korvenkylästä monnarille maratoonareiden yhteislenkille, jalkaterästä vetää ajon aikana suonta. Se täytyy johtua talvilenkkareista joilla ajan autoa. Mikään muu kuin sopimattomat kengät ajossa ei selitä sitä että suonenvetoa on vain keskiviikkoisin.

Kaiken huippu on se että suonenveto jatkuu koko illan eikä siihen tunnu auttavan mikään hoito. Juuri nyt on pieni tauko ja pystyn kirjoittamaan päivän blogin.

Kuumia kiviä

Olin mukana Seinäjoella kuulemassa Henna Virkkusta ja EP:n kuntia kuntarakenneuudistuksen tiimoilta. Sain tilaisuudessa hyvän käsityksen EP:n tilanteesta. Jos kuntia aidosti kuunnellaan, niin ei tänne mitään kuntarakenneuudistusta tule, vaan edetään vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta. Kuntien puheenvuorot ovat kuin suonenvetoja hallituksen kuntarakenneuudistuksessa.

Samassa tilaisuudessa kuulin ihan erikseen että blogiani oli tulkittu väärin ja oletettu että viittasin eräällä blogitekstillä eri henkilöihin kuin mitä olin tarkoittanut. Vähän hävetti ja odotin jo että Jumala heittää opetukseksi edes pienen kuuman kiven päähäni. Mutta Hän oli armollinen.

Minun ja varmaan kaikkien muidenkin on syytä olla varovaisia etteivät väärät ihmiset tule syyllistetyiksi ja oikeille ihmisille annetaan tunnustusta.Sen pitäisi toimia kaikkialla, mutta myös täällä blogiteksteissä.

Olin vuosia mukana SKL:n (nykyiden KD) toiminnassa. Puheenjohtajanakin Kurikan paikallisosastossa seitsemän vuotta. Olisin koko ajan toivonut kristillisen puolueen profiloituvan tunnustuksen mukaiselle pohjalle. Siihen että annetaan arvoa muillekin poliitikoille silloin kun ne ovat hyvällä asialla. Itsekkyydelle ei pitäisi löytyä mitään sijaa eikä heikompia saisi unohtaa. Nyt ja jo silloin puolueessa toimii paljon ihmisiä jotka tuntuvat kiehuvan raivosta kun heidän tahtonsa ei toteudu tai he eivät saa joko asemaa tai rahallista korvausta. Poikkeuksiakin on. Heistä Toimi Kankaanniemen kanssa söimme viimeisen aterian Pikkuparlamentissa kun Juha ja Toimi jättivät toisilleen lämpimät jäähyväiset.

Mielestäni kristillisen puolueen olisi jo vuosikymmeniä sitten pitänyt profiloitua puolueeksi joka ei aina vain halua samalla lailla nokitella muita kuin muut, vaan osaa antaa kunnolla ja reilusti arvostusta niille joille se kuuluu. Mutta sama voisi - tai ainakin pitäisi koskettaa meistä vaikka jokaista.