Edelliseen blogitekstiin liittyen Gilgamesh hallitsi maailman ensimmäistä kaupunkiseutua Urukia. Nykyinen nimi on Warka ja Raamatussakin kaupunki mainitaan Erek -nimellä, joka kuului Nimrodin hallintaan. Nimrodin ja Gilgameshin suhde onkin sitten tosi mielenkiintoinen, mutta siitä enemmän jossain myöhemmässä tekstissä.
Urukissa arvioidaan olleen 40.000 asukasta jo 3000 v. eKr, mutta kun sen koko laajeni 200 hehtaarista 550 hehtaariin, niin asukasluku ainakin hipoi ellei ylittänytkin 100.000 asukasta.
Kuvia Urukista ja mm. Eannasta, joka on sodan ja hedelmällisyyden jumalatar, löydät mm. tästä linkistä.
Arkeologinen löytö, miljoonia vuosia vanha kivi löytyi vanhempieni puutarhasta. Kivi sai kissan muodon kun sitä hiukan avitti! Kertooko tämä vanhasta kissakulttuurista Norinkylän menneisyydessä? Onko kissa ollut paikallinen jumalolento?
Urukin aika
Uruk syntyi maanviljelysalueelle, mutta suurkaupungiksi kasvettuaan sen maanviljelys ei pystynyt elättämään väestöä. Urukista syntyi jonkinlainen sen ajan teollinenkin keskus jota varten tuotettiin kaukaakin raaka-aineita. Maanviljelyksen rinnalle nousivat tuotteiden valmistus ja kauppa. Uruk oli luultavasti alueen yrittäjävaltaisin maatalouskaupunki. Muistutti siis hyvin paljon Kurikkaa.
Urukin tuho
Kun ihminen asuu Urukin kaltaisessa yhteisössä, niin joskus tulee vastaan se, että sosiaalisia eroja halutaan painottaa ja osoittaa että ihmisistä löytyy sekä huonompia että parempia versioita.
Kuvassa blogin kirjoittaja eduskunnassa parempana versiona valokehä pään päällä.
Versiosta riippumatta ihmisen sydämen paikalla sykkii nyrkinkokoinen elin. Suurimmillaankin ero on vain muutaman sykäyksen mittainen.
Silti toinen pyrkii hallitsemaan toista, toinen pyrkii rakentamaan ja omistamaan jotakin parempaa kuin toinen, toinen pyrkii saamaan suuremman kunnia kuin toinen, toinen pyrkii tietämään ja olemaan erinomaisempi kuin toinen, toinen pitää itseään parempana yrittäjänä ja kauppiaana kuin toinen, toinen väittää tuntevansa politiikan ja taloudenpidon paremmin kuin toinen, toinen jopa väittää tuntevansa Jumalat henkilökohtaisesti. Nämä osittain hyvätkin, mutta vallanhimoon liittyessään huonot piirteet tulivat vastaan myös Urukissa eikä vain Urukissa vaan koko sen ajan Mesopotamiassa. Ja kuten arvata saattaa, lopulta kuninkaita ja dynastioita oli niin paljon sotajalalla toisiaan vastaan että joku jo kirjoitti kuningasluetteloihin: "Kuka oli kuningas? Kuka ei ollut kuningas?".
Vaikka Uruk oli hallitseva kaupunki, niin alueella sijaitsevat pikkukaupungit Ur ja Babylon muodostuivat lopulta hallitseviksi kaupungeiksi. Naapurikaupunki Ur tunnettiin kuninkaiden kaupunkina. Lopulta Babylonin kuningas Hammurabi otti vallan koko Mesopotamiassa eikä Uristakaan jäänyt paljon kertomista.
Maaseudun tuho Suomessa
Huomattavaa on se, ettei alistaminen Mespotamiassa liittynyt siihen etteikö kansa olisi pystynyt huolehtimaan itsestään tai ollut onnellista. Ei siihen etteikö Urukin maaseudulla olisi ollut elämisen edellytyksiä.
Suomalaista monimuotoista maaseutua.
Alistaminen liittyi niinkuin nykypäivänäkin kaikkein eniten hallintoon ja tarpeeseen saada lisää, kerätä veronmaksajia maksamaan ehkä omia, tietyn kaupungin tai palvelun kuluja. Hallintoalueen kasvattaminen ei liittynyt Urukissa haluun huolehtia maaseudulla ja pikkukaupungeissa elävien ihmisten toimeentulosta, hyvinvoinnista tai kehittämisestä vaan enemmän sen ajan riistosta. Tätä on aavistuksenomaisesti nähtävissä tänä päivänä myös Suomessa, vaikka se sivistyneesti tapahtuukin terveydenhoidon ja sosiaalipolitiikan nimissä.
Suomi on hyvä maa Mespotamiaan verrattuna, mutta näiden kahden em. elintärkeän hyvinvointivaltion erityispiirteen takia maaseudulta ei pitäisi viedä maatalouden eikä minkään muunkaan yrittämisen edellytyksiä, oikeutta omaan infrastruktuuriin, asumiseen tai vapaa-ajan ja koulutuksen palveluihin.
Lopuksi vielä Uruk -mytologiaa elokuvasta Taru sormusten herrasta:
Tänään klo 22.30 tulee muuten 4 maailma -kanavalta Mennyt maailma -sarjaa ja kuinka ollakaan aiheena on Uruk!