Factantarkistus osa 1: Jeesus

Tiistai 23.11.2021 klo 17:25 - Juhani Eilola

Factantarkistajan johdanto:

img_14022.jpg
Olen taustaltani eräällä tavalla fundamentalisti ja siinä mielessä tunnen kuuluvani hiukan väärään joukkoon kun kuulun Suomen Lähetyshiippakuntaan. Lähetyshiippakunta kuitenkin opettaa minusta pelastushistoriallisesti Suomessa kenties puhtaimmassa muodossa sitä kuka Jeesus oli ja miten me pelastumme. "Epäröimättä hetkeäkään."

Monissa muissa opillisissa kysymyksissä tunnen kuitenkin olevani hiukan väärässä seurassa. Kunnioitan ja rakastan kyllä seurakuntaani ja seurakuntalaisia, mutta en vain lue Raamattua samalla tavalla kuin valtaosa heistä vaan paljon kirjaimellisemmin. Siitä syystä olen siinä uskovien yhteydessä jossa elän aika yksinäinen pohdiskelija, joten kirjoittaminen on hyvää terapiaa ja yksinäistä keskustelua. Opit eivät alkuseurakunnan aikana olleet vielä erkautuneet toisistaan sillä tavalla kuin nykypäivänä. Kristittyjen joukossa opetetaan minun silmilläni katsottuna nykyään jos jonkinlaista puppua vähän joka seurakunnassa. 

En koskaan ole pitänyt siitä, että mikään seurakunta pitäisi itseään ainoana oikeana seurakuntana enkä siitäkään että vain jossakin seurakunnassa Raamattua tulkittaisiin kokonaan oikein. Sellaista seurakuntaa ei voi olla olemassa. Mutta on olemassa poliittisten puolueiden tyyliin fanaatikkoja jotka eivät millään pysty näkemään mitään vikaa tai harhaa omissa joukoissaan.

Itse asiassa Jeesus itse sanoi että kun Hän tulee takaisin, niin löytäneekö hän uskoa maan päältä. Minä voin kyllä itsekin yhtyä tuohon epäilykseen. Koska minä en koe olevani teoissani niin uskollinen kuin Jeesuksen seuraajan tulisi olla, niin se epäilys koskettaa myös omaa persoonaani. Koska usko on kuin sisäinen kasvain, niin siitä en ole päässyt eroon enkä missään tapauksessa haluakaan. Mutta kuuliaisuuden puute Jeesuksen opetuksille  arveluttaa ja luo valtavaa synnintuntoa. "Voi minua vaivaista syntistä!" Kumoaako synti nyt sen uskon joka minulla on ja osoittaako se Jumalan edessä etten edes usko?  Senkin takia on hyvä käydä sunnuntaina Lähetyshiippakunnan messussa kuulemassa, että on se pelastus siitäkin huolimatta minuakin varten.

Teen faktojen tarkistusta nyt periaatteella johon itse uskon. Uskon että nykyinen Raamattu on tarkkaan ottaen jokaisessa kirjassa Jumalan Sanaa. Jumala ei vain ole "Henkeyttänyt" niitä jotka ovat kirjoittaneet, vaan tekstin lopputulos on sitä mitä Jumala meille haluaa kertoa. Raamatun kirjoista ollaan sitä mieltä että ne kaikki eivät kuuluisi Raamattuun. Minä en epäile ainuttakaan kirjaa, sillä uskon myös koosteen olevan "Henkeytetty" vaikka joku Pietarin kirje olisikin jonkun muun kirjoittama. Eli toisin sanoen teen factantarkistuksia koko Raamatun faktojen perusteella. Ellen luota koko Raamattuun, niin miten perustelisin toisella Raamatun kohdalla jonkun toisen kohdan vääräksi. Aloitetaan:

1. Facta: Jeesuksen persoona

Ensimmäinen facta kuuluu (tummennetut):

- Jeesus oli olemassa jo alussa ennen luomista Jumalan luona ja Hän oli Jumala eikä ilman Häntä ole syntynyt mitään. 

Tästä factasta ei pääse mihinkään kun lukee Jeesuksen opetuslapsen, Johanneksen evankeliumin 1 lukua. Kannattaa lukea. Mikään ei ole selkeämpää kuin se että Hän on Jumala. Jos joku sanoo Jeesusta vain profeetaksi tai opettajaksi, niin se vain ei Raamatun perusteella kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

- Jumala tuli ihmisenä maailmaan omiensa luokse. Nämä omat ihmiset eivät ottaneet Häntä vastaan niinkuin olisimme voineet kuvitella, mutta silti hän halusi antaa kaikille iankaikkisen elämän.

Tämä kaikki on sanottu aivan vastaansanomattomalla varmuudella saman Johanneksen evankeliumin alussa. On aivan selvää että pelastus tulee ainoastaan Jeesuksen kautta, syntejä ei voi upottaa maahan eikä liimata kiviin. Tähän loppuun otan vakuudeksi vielä Johanneksen evankeliumista kaikille hyvin tutun paikan:

"Kuten Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin on Ihmisen Poika ylennettävä, että jokaisella joka häneen uskoo, olisi ikuinen elämä.

Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.

Jumala ei lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten että maailma hänen kauttaan pelastuisi." Joh. 3: 12-17

1 kommentti . Avainsanat: Factantarkistus, Jeesus

Tuomion kiima

Maanantai 18.11.2019 klo 23:56 - Juhani Eilola

Sukututkijana minulla on ollut pieni pakkomielle Herodeksen sukuun. Parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan Herodes saattaa olla jopa minunkin esi-isäni. Voisiko enää huonompaa osumaa kristityn kohdalle sattua kuin mies joka yritti tappaa Jeesuksen? Toisaalta ei se  geneettinen perimä kenenkään muunkaan jälkeläisenä toisi minulle viattomuutta eikä poistaisi pahuutta maailmastani.


Kuka Herodes oli ?

Herodeksen isä Antipater II syntyi Idumeassa. Hänen sukujuurensa johtavat Iisakin poikaan Eesauhin. "Kun Rebekka tuli raskaaksi, niin jo kohdussa pojat potkivat toisiaan." Kun Rebekka kyseli potkimisen perään, niin Jumala kertoi että hänen kohdussaan on kaksi kansaa joista vanhempi on palveleva nuorempaa. Ja se tarinahan on kaikille tuttu miten Eesau myi halpana pitämänsä siunauksen veljelleen Jaakobille.

Hedodes oli siis sukua Eesaulle jonka piti palvella Jaakobin jälkeläisiä. Heitä joista Jeesus syntyi.

Herodeksen äiti oli napatealaisten kuninkaan Aretas III tytär Cypros. Napatealaiset olivat arabikansa joka asui Arabian pohjoisosassa, Transjordaniassa ja Negevin autiomaassa (Wikipedian kuvaus alueesta).

Aretas III:n juuret johtavat Iisakin velipuoleen Ismaeliin, joka syntyi orjatar Hagarista. Kun Hagar ajettiin erämaahan poikansa kanssa niin Jumala ilmestyi hänelle ja sanoi:

”Poikasi on oleva kuin villiaasi, hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan, aina hän on oleva vastakkain kaikkien veljiensä kanssa.” (1. Moos. 16:12.)

Eesau ja Ismael eivät saaneet sitä siunausta joka luvattiin Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille, päinvastoin he olivat riidanhaastajien sukuja. Olen itsekin siis Eesaun ja Ismaelin jälkeläinen ja oikean Jumalan edessä kaiken pahan ruumiillistuma.

Hirviö!

Herodeksen suvusta, perheestä ja hänen teoistaan tiedetään yllättävän paljon historioitsija Flavius Josefuksen ja Talmudin takia. Itsellänikin on Josefuksen kirja Herodeksen elämästä. Löysin kirpputorilta myös firentseläisen Giovanni Papinin 1924 julkaistun "Kristuksen historian", jossa hän kuvailee Herodesta näin:

"Herodes oli hirviö, katalimpia mitä itämaan polttavat hietikot ovat ilmoille työntäneet, jotka kuitenkin ovat synnyttäneet useamman kuin yhden kauhean ilkiön.

Hän ei ollut hebrealainen, ei kreikkalainen eikä roomalainen. Hän oli idumealainen. Rooman edessä mateleva barbaari ja kreikkalaisia matkiva apina, joka siten koetti varmentaa valtansa hebrealaisten yli. 

Kavaltajan poikana hän oli anastanut vallan viimeisiltä onnettomilta hasmonilaisilta. Laillistaakseen petoksensa hän oli nainut erään mainitun kuningassuvun tyttäristä..." (siv. 34)

Kuten kaikki tietävät, Herodes oli äärimmäisen väkivaltainen, hän oli murhaaja sanan varsinaisessa merkityksessä. Tappamisen Herodes aloitti jo 15-vuotiaana ja murhattuun kavalkaadiin kuuluu järjetön määrä ihmisiä. Heihin kuuluivat mm. vaimon isoisä, anoppi, vaimon veli, vaimo ja useita omia lapsia ja joukkoon kuului myös useita joukkomurhia. Jopa Raamatun kertomuksessa alle kaksivuotiaiden lastensurmassa kuoli mahdollisesti hänen oma imetettävänä ollut poikalapsensa. Keisari Augustus sanoikin, että on parempi olisi olla Herodeksen sika kuin lapsi.

Ainoa murha missä Herodes selkeästi epäonnistui oli hänen oma itsemurhayrityksensä, koska hänet ehdittiin keskeyttää ja miekka takavarikoida. Minun kannaltani onneksi niin, sillä sukupuussa on tapana, että jos yksikin esivanhempi olisi jäänyt puuttumaan, ei koko hänen jälkeistä sukupuuta olisi olemassa. Koska miekka takavarikoitiin, minä olen. Herodes oli tuolloin vasta kihloissa makkabealaisen Mariamnen kanssa (lähde: Simon Sebag Montefiore: Jerusalemin kaupungin elämänkerta, WSOY 2012)

Herodeksan vaimo Mariamne

Vaikka ei ollut Mariamnen sukukaan ihan puhtoinen, niin hänen isänsä Aleksander Hasmoneus oli kuitenkin siunattua Jaakobin sukua kuten myös hänen äitinsä, joka oli samasta dynastiasta. Mariamne oli siis samaa sukua kuin Jeesus ja paitsi Jaakobin, myös Daavidin ja Juudan jälkeläinen. Onneksi Herodeksen ja Mariamnen pojalla oli myös äiti ettei koko geeniperimä tullut Herodekselta.

Itse asiassa Mariamne oli Daavidista 22 sukupolvea samaa sukua kuin Jeesus Serubaabeliin saakka. Serubaabel syntyi Baabelin vankeudessa (suom: Baapelin poika). Kun Koores antoi juutalaisille luvan palata omaan maahansa, niin hän nimitti Serubaabelin Juudan käskynhaltijaksi.

Serubaabelin ilmestys

Koska tulen myöhemmin palaamaan Serubaabeliin, niin sivuhuomautuksena tässä se että Kairossa säilytetään apokryfikirjan tekstiä, joka on nimetty "Serubaabelin ilmestykseksi". 

http://www.apokryfikirjat.com/zerubb.htm

Serubaabelin tekstin alkuperä ei välttämättä ole juuri Serubaabelissa vaikka itse niin uskonkin, mutta sen sisällön tiedetään kuitenkin olevan vähintään 1500 vuotta vanha. Se luo ikävän kuvan siitä periluterilaisesta opista (olen luterilainen itsekin) että kun Jeesus tulee takaisin, tulee välitön loppu ja viimeinen tuomio. Näyssä opetetaan toisin. Sellaisen opin jota Serubaabel edusti, väitetään tulleen Amerikasta meille vasta viime vuosisadalla eikä mistään tuhansien vuosien takaa. 

Anteeksi Elisabeth

Samarialaisen Malthaken kanssa Herodekselle syntyi poika, Herodes Antipas, joka tunnetaan Raamatussa sekä sukurutsauksesta että Johannes Kastajan pään irrottamisesta.

Meille kaikillehan on tuttu Raamatun kertomus, jossa Elisabethin poika Johannes Kastaja arvosteli Herodes Antipaan seksielämää. Silloinen näkemys ei kuitenkaan hyväksynyt Johanneksen puheita, vaan aiheutti Johannesta kohtaan vainoamisen kiiman. Herodes Antipas ei kenties olisi katkaissut Johanneksen päätä, mutta kun sitä niin seksikkäästi pyydettiin, niin ei hän sitä voinut vastustaa.


Herodeksen elossa olevana sukulaisena minäkin pyydän Elisabethilta anteeksi sitä miten Herodeksen suku vainosi Johannesta.

Nykypäivän viranomaisten pitäisi myös pyytää anteeksi niiltä joita he Jumalan Sanan takia nykyään syyttä vainoavat. Näistä asioista puhumisen takia kenenkään pään tai vapauden menetyksen ei pitäisi olla palkkioita Salomen tanssista tai Herodiaiden itsekkäiden vaatimusten toteuttamisesta. Se kasvattaa vain väkivallan ja tuomion kiimaa rajattua kristittyä ihmisryhmää vastaan. Täytyy muistaa ettei Johannes Kastajakaan katkaissut Herodeksen päätä vaan päinvastoin.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Herodes, sukututkimus, historia, Jeesus, Israel, Johannes Kastaja