Tuomion kiimaMaanantai 18.11.2019 klo 23.56 - Juhani Eilola Sukututkijana minulla on ollut pieni pakkomielle Herodeksen sukuun. Parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan Herodes saattaa olla jopa minunkin esi-isäni. Voisiko enää huonompaa osumaa kristityn kohdalle sattua kuin mies joka yritti tappaa Jeesuksen? Toisaalta ei se geneettinen perimä kenenkään muunkaan jälkeläisenä toisi minulle viattomuutta eikä poistaisi pahuutta maailmastani. Kuka Herodes oli ? Herodeksen isä Antipater II syntyi Idumeassa. Hänen sukujuurensa johtavat Iisakin poikaan Eesauhin. "Kun Rebekka tuli raskaaksi, niin jo kohdussa pojat potkivat toisiaan." Kun Rebekka kyseli potkimisen perään, niin Jumala kertoi että hänen kohdussaan on kaksi kansaa joista vanhempi on palveleva nuorempaa. Ja se tarinahan on kaikille tuttu miten Eesau myi halpana pitämänsä siunauksen veljelleen Jaakobille. "Herodes oli hirviö, katalimpia mitä itämaan polttavat hietikot ovat ilmoille työntäneet, jotka kuitenkin ovat synnyttäneet useamman kuin yhden kauhean ilkiön. http://www.apokryfikirjat.com/zerubb.htm Herodeksen elossa olevana sukulaisena minäkin pyydän Elisabethilta anteeksi sitä miten Herodeksen suku vainosi Johannesta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Herodes, sukututkimus, historia, Jeesus, Israel, Johannes Kastaja |
Kreikka vastaan SuomiTiistai 22.9.2015 klo 21.10 - Juhani Eilola Suomi ennakkosuosikkinaSuomi lähti Kreikkaa vastaan talouden EurooppaCupiin selkeänä ennakkosuosikkina. Ja kai sitä voi sanoa niinkin että Jutta Urpilainen vei Suomen 1-0 johtoon hankkiessaan takuita Suomen vastuille Kreikassa. Toki Suomessakin ollaan hiukan erimielisiä siitä olisiko maali pitänyt hylätä. Kreikka vastaaUutiset Kreikasta ovat kertoneet että Kreikka on vastannut Suomelle. Jos kreikkalainen näkee jossain tuotteessa tekstin Made in Finland, niin se jää kaupan hyllylle. Suomalainen työ ei Kreikassa enää entiseen malliin myy. Eikä siihen auta vastata matkailua lopettamalla, suomalaisia tuotteita ei kuitenkaan enää yhtä suurella innolla osteta. Se on kisan henki. Suomi seuraa esimerkkiäSuomen pelityyli on vuosi vuodelta lähestynyt Kreikan pelityyliä. Kenties Kreikka saa aikanaan olla päättämässä Suomen tukipaketista tai olla ottamassa vastaan suomalaisia elintasopakolaisia Kreikkaan. Suomi teki kuitenkin viime hetken ketjun vaihdon. Kataisen kentällinen vaihdettiin Sipilän kentälliseen ja nyt piiskataan omaa kansaa tehokkaampaan peliin ja voittoon keinolla millä hyvänsä. Ei ainakaan anneta voitonriemua Kreikalle. Maximilianin veto yläriman kautta maaliinSuomen valmennusjohto on aivan oikeutetusti ottanut keinovalikoimiinsa Kreikan tavoin myös menneisyyteen vetoamisen. Pallo on SipilälläPeli Suomelle 2-1. Nyt ollaan lisäajalla (3 min) ja odotetaan vetääkö Sipilä vielä kulmapotkusta banaanipotkun maaliin. |
8 kommenttia . Avainsanat: Kreikka, historia |
Isossakyrössä sata kuolluttaSunnuntai 11.9.2011 klo 11.09 - Juhani Eilola Joukkohauta, uhrilähde vai hautausmaa?Isonkyrön Leväluhdassa tehtiin aikoinaan Euroopankin mittakaavassa harvinainen löytö. Pellolta, joidenkin mukaan entiseltä suolta ja joidenkin mukaan suolammesta, löytyi noin sadan ihmisen jäännökset. Erikoista oli se että jäänteet olivat jopa 1500 vuotta vanhoja. Turha siis enää etsiä syyllisiä.
Yhtenä vaihtoehtona on pidetty myös Indonesiassa tapahtunutta tulivuorenpurkausta, joka sagan mukaan aiheutti Pohjolassa kolmen vuoden talven. Tutkimuksissa on todettu että alkuperäinen ja viljaravinto on vaihtunut kalaravintoon. Se puhuu tämän vaihtoehdon puolesta.
|
11 kommenttia . Avainsanat: Historia |
"Äänetöntä hätää" Kurikassa 1940Lauantai 4.12.2010 klo 20.17 - Juhani Eilola Sortavalasta se alkoiSuomen kehitysvammatyö otti ensimmäiset askeleensa kun Sortavalassa vuonna 1907 diakonissalaitos otti ensin viisi vaikeasti kehitysvammaista lasta hoidettavakseen. Sanan kiiriessä eteenpäin syntyi 25 hoitopaikkaa sisältävä hoito-osasto. Myöhemmin siirryttiin väljempiin tiloihin Nurmelan hoitolaitokseen ja lopulta vuonna 1930 perustettiin Sortavalan kaupungin välittömään läheisyyteen 180 paikan hoitolaitos. Rovasti Otto Aarnisalo nimesi paikan nimellä Vaalijala tarkoittaen sillä avuttomien vaalimiseen tarkoitettua paikkaa. Vuoteen 1939 mennessä määrä kasvoi 290 huollettavaan. Kurikkaan se jatkuiKun näytti siltä että sota on syttymässä, kotiutettiin osa hoidettavista, mutta sodan syttyessä hoidettavia oli vielä 200. Vaalijala tarvittiin lähellä rintamaa olevaksi sotasairaalaksi ja niin evakkojunaan nousi lopulta 172 nuorempaa lasta. Sosiaaliministeriön lastenhuollon ylitarkastaja J.H.Tunkelon avulla laitokselle löytyi sijoituspaikka Kurikasta kirkonkylän ja Miedon kouluilta. Myös isommat lapset evakuoitiin Moskovan rauhan aikaan Kurikkaan. Vuoden 1940 kesällä Vaalijalan lapset siirtyivät sitten pois Kurikasta uusiin laitoksiin. Nykyiseen Vaalijalaan voit tutustua sen kotisivuilta. Kurikka ja äänetön hätäEm. teksti oli lyhennelmä Sylvi Soinin kokoamista Vaalijalan vaiheista. Kurikan osalta historia oli ainakin minulle kokonaan uutta. Yhden oleellisen kohdan jätin lainaamatta ja se tulee tässä: Kurikassa "paikkakuntalaiset olivat tavattoman ystävällisiä koettaen kaikin tavoin helpottaa evakuoidun laitoksen toimintaa." Tuotahan on hienoa lukea. Toivottavasti kurikkalaiset pysyvät samanlaisia huolimatta nykyisistä kovemmista arvoista. |
20 kommenttia . Avainsanat: Historia |
Viikon idea: HistoriapolkuMaanantai 13.4.2009 - Juhani Eilola HistoriapolkuJonkun jo olemassaolevan palvelun yhteyteen - esimerkiksi maatilamatkailutilan yhteyteen tai sitten kokonaan omana yrityksenä, voisi perustaa luontopolun tyyppisen reitin, joka matkaa ajassa taaksepäin esim. 200 metriä /100 vuotta. Aika voidaan osoittaa kylteillä tai porteilla aina kun siirrytään uudelle vuosikymmenelle tai uudelle vuosisadalle. Vaikka vuosikymmenten varrella voisi olla esim. autoja, niin polku pitäisi olla todella siististi suunniteltu ja tilaa voisi ottaa lisää sivupistoilla. Esim. muutamien kymmenien metrien välein voisi lähteä seuraavan vuosikymmen kohdalle sivupolku joka kuvaa tuota vuosikymmentä. Reitti voi kuvata myös pienoismallein eri rakennusten rakentamisajankohtia, maailman tapahtumia, uskontoja, hallitsijoita jne... voisi olla jopa niin että toisella puolella polkua olisi maailman historiaa ja toisella puolella oman alueen historiaa. Tästä ideasta on muokatavissa erilaisia versioita sen mukaan kuinka opetuksellinen tai kuinka viihdyttävä reitistä aiotaan tehdä. |
6 kommenttia . Avainsanat: Ideat, Historia |
Keisari NervaTiistai 27.1.2009 klo 21.07 - Juhani Eilola Tänään on Rooman keisari Nervan (96-98 jKr.) kuolinpäivä. Nervasta tuli Domitianuksen murhan ja epävakaiden aikojen jälkeen keisari joka sai Rooman olot vakaiksi ja turvallisiksi. Itse asiassa hänet valittiiin keisariksi ihan sen takia että hän tuli toimeen kaikkien kanssa ja oli poikkeuksellisen yhteistyökykyinen etsiäkseen itselleen myös hyvän seuraajan. Hän oli ensimmäinen hyvä keisari viiden hyvän keisarin sarjassa. Eilen valittiin Kurikan valtuustossa uudet jäsenet eri lautakuntiin. Aika näyttää miten yhteistyökykyisiä henkilöitä niihin valittiin. Kurikan imago ei ole tällä hetkellä niitä parhaita. Syitä on monia, mutta on myös monia syitä miksi imago on paranemassa. Yksi niistä oli Maire Lammin eilinen valtuustoaloite. Vaikka en ole nähnyt sen sanamuotoja, niin ystävällinen käytös pakottaa asioiden hallintaan. Asiallisesti on vaikea soittaa suuta, on puhuttava asiasta ja osoitettava "pärstävikojen" sijasta mikä asiassa on vialla. Alla olevassa kuvassa esiintyy "aseveljeni" ja erään lautakunnan edustaja. Kuinka moni tunnistaa kuka on kyseessä?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Historia |
Kurikka ennen ja nytLauantai 17.1.2009 klo 17.15 - Juhani Eilola, Kuvat: Kurikan kaupunki, Arto Halttunen Keskusteluinto kurikkalaisissa blogeissa oli vahvimmillaan uuden Kurikan syntyessä ja tärkeimpiä luottamustoimia jaettaessa. Puheenjohtajien paikkoja arvailtiin kauan etukäteen. Vielä on edessä lautakuntapaikkojen jako, mutta se on puolueiden sisäinen asia kun paikkojen määrät on sovittu. Jännityksellä tietysti odotamme lopullisia listoja. Kun listat on saatu valmiiksi ja tasa-arvopykälätkin täsmäämään, niin siirrytään kaikilla rintamilla normaaliin arkipäivään ja päätöksentekoon. Alla on kuvaa vanhasta Kurikasta. Jos joku löytää vanhaa kuvasatoa Jurvasta, niin otan mielelläni vastaan. Joskus meistä 50-vuotiaista nuorista tuntuu että oli se varmaan hyvää ja onnellista aikaa. Kaikki hoitivat arkiset askareensa ja oltiin paljon yhdessä. Oltiin onnellisia. Ja on se varmasti osittain tottakin. Mutta kyllä sekin unohtuu että Suomi on ollut sodassa. On ollut pulaa kaikesta, on paettu, on piilouduttu, on pelätty, on kohdattu surua ja nälkää. Lapsia on viety Ruotsiin ja Tanskaan. Perheen isiä ja poikia on kaatunut rintamilla tai kadonnut kokonaan. Elämän vaikeudet ovat olleet todellista tuskaa.
Nyt meillä Kurikassa menee monien mielestä todella huonosti. Kaupunki on menossa konkurssiin, mistään ei enää tule mitään. Ja totta se onkin. Ihmisiä lomautetaan, sanotaan irti ja köyhyys lisääntyy. Mutta vaikka kenenkään tuskaa ei saa aliarvioida, niin elämme silti onnellista aikaa. Monet ongelmat ovat itse aiheutettuja ja joskus jopa vain tekstin tasolla olevia ongelmia. Sotien jälkeen suomalaiset ovat olleet yksituumaisia. Ollaan maksettu sotakorvaukset ja kehitetty tästä maasta yksi maailman parhaista hyvinvointivaltioista. Nyt Kurikastakin pitäisi löytyä yksituumaisuutta. Jos joku on sitä mieltä että talousarvion toteuttamisen kanssa on oltava varovainen, niin yksituumaisuus tarkoittaa sitä, että sen toteuttamisen kanssa ollaan varovaisia. Kenelle siitä on haittaa, sillä yksituumaisuus on myös sitä että rakennetaan investoinnit jotka ovat tärkeitä ja joiden toteuttamiseen yhteisesti nähdään mahdollisuus. Ilman mitään investointeja olisimme edelleen ensimmäisen kuvan tilanteessa. Uudesta kuvasta näkee että Jumala on siunannut Kurikkaa.
Ylimääräinen varovaisuus ei koskaan ole haitaksi, haitaksi voi olla sen sijaan ylenmääräinen tuhlailu jopa järkeviinkin kohteisiin silloin kun siihen ei ole varaa. Hyvä paikka Kurikka on asua silloin kun kaikilla on hyvä olla, ketään ei itketetä, huolehditaan heikoimmista ja kuunnellaan vahvimpia. Sekä heikon että vahvan on kuitenkin ymmärrettävä että yhteisistä varoista päättäminen on yhteinen asia. Emme voi tuhlata mutta emme voi olla investoimattakaan. Olen varma että viisautta löytyy nytkin koska kurikkalaisilla on niiden ihmisten geeniperintö jotka ovat eläneet noiden kahden kuvan välissä. Ja kun sisään on tullut geenejä mm. Norinkylästä ja valiogeeniannos nyt Jurvasta, niin viisaus on sanoin kuvaamatonta. Yksituumaisuus, muiden kuunteleminen ja kateuden kitkeminen pois tästä lähiyhteiskunnasta, siinä on hyvä alku tuleville vuosille. |
2 kommenttia . Avainsanat: Kurikka, Historia |
Suunnistuksen historiaaLauantai 27.12.2008 klo 19.21 - Juhani Eilola Lisäys ensimmäiseen blogitekstiinEnsimmäisessä blogijutussani julkaisin kuvan suunnistuksen puulaakiviestistä, jossa lähetän matkaan ankkurina Juha Miedon. Nyt Juhan iloksi löysin arkistoistani samasta tapahtumasta toisenkin kuvan. Tässä kuvassa on mukana koko voittajajoukkue. Vasemmalta lukien siis Juha Mieto, Juhani Eilola ja Raimo Törmä. Vähän olen ylpeä tästä kuvasta !! Tätä kuvaa on hieno esitellä vielä vanhainkodillakin. Nuori mies on päässyt kahden kokeneen mestarin väliin! Juva on muistaakseni jostakin 80-luvun alkupuolelta.
|
5 kommenttia . Avainsanat: Urheilu, Historia, Suunnistus |
Menneet ajatLauantai 15.11.2008 klo 16.32 - Juhani Eilola Mikä sopisikaan paremmin ensimmäisen blogitekstin teemaksi kuin menneet ajat. Blogihan elää tästä päivästä pääsääntöisesti elämäänsä eteenpäin. 500 vuotta sitten Merijärvellä asusteli ensimmäinen Eilola. Sukunimen uskotaan syntyneen kahden talon erilaisista luonteenominaisuuksista: iloluontoisesta Ilolasta ja vakavamielisestä Ei-Ilolasta. Onnekseni tuo ei pidä paikkaansa. Merijärvellä oli kyllä vain kaksi taloa, Karkulahti ja Eilola, mutta Karkulahti ei ollut sen iloluontoisempi paikka kuin Eilolakaan, mieluummin päinvastoin. Nimi lienee syntynyt sen sijaan isännän nimestä. Elof käsittääkseni viittaa norjalaiseen etunimeen. Elofia ryhdyttiin historiankirjojen mukaan kutsumaan Eeloi-isännäksi. Eilola on siis syntynyt käytännössä Olavi-nimestä, tosin sen kantaja oli joku viikinkikansan edustaja ;-) Eelofin vaimon nimi oli muuten Lucia. Lucia toi valoa Merijärvelle... tutkiessani historiaa molempien jalanjäljet ovat hämärän peitossa, mutta olen laatinut mielikuvituksissani heille esi-historian. Turunlinnasta nimittäin katosi, karkasi tai kaapattiin mystisesti noihin aikoihin Lucia-niminen neito, ilmeisesti prinsessa. Hän on luultavasti karannut nuoren viikinkisankari Elofin matkaan. Viikinkiaika tosin päättyi jo 1100-luvulla, mutta historia on osoittanut että juuri tällä viikinkien sukuhaaralla on tehokas lisääntymisvietti. Itsellänikin on viisi lasta ja kahdeksan lastenlasta. Olen myös jättien sukua, nimittäin Kurikan jätin Juha Miedon. Olemme molemmat polveutuneet Muurimäestä. Ja jos se ei riitä, niin olemme joskus myös suunnistaneet samassa kaupungin viestijoukkueessa. Oheisessa kuvassa pikkupikkuserkut vaihtavat kapulaa. Ja kun olen vielä sukua kuuluisan tutkimusmatkailijan Samuli Paulaharjun vaimolle Jenny Paulaharjulle, niin näistä pitäisi muodostua aika jäyhä yhdistelmä. Mutta eipä ole syntynyt... lopputulos on enemmänkin "anteeksi että olen olemassa" -tyyppinen. Mutta ehkä nämä sankariainekset heilläkin ovat putkahtaneet esiin vasta vanhemmalla iällä. |
12 kommenttia . Avainsanat: Sukututkimus, Historia, Ikivihreitä |